Beyond Debunked

IEA:n näkemys siitä, miten energiajärjestelmä toimii 2050 optimistisen NZE skenaarion mukaan eli, jos saamme päästöt vähennettyä nollaan. Kysymys suomalaisille energia-alan asiantuntijoille: Näyttääkö tämä vetytaloudelta vai sähkötaloudelta? Energiajärjestelmän lähteiden ja käyttökohteiden kuvaus. IEA NZE 2050 Toinen knoppihuomio samasta kuvaajasta teollisuuden tarvitseman vedyn ja tarkemmin teräksen valmistamiseen tarvitun vedyn osalta. IEA:n arvion mukaan teollisuuden tarvitsemasta energiasta 51% tuotetaan sähköllä ja vain 3% vedyllä. IEA:n NZE mallissa vedyllä on vain 3% osuus teollisuuden energiatarpeesta 2050. Suosittelen perehtymään. Lähes 500 sivua ajankohtaisinta tietoa energiateknologioista, materiaaleista, mineraaleista ja tulevaisuuden näkymistä. https://www.iea.org/reports/energy-technology-perspectives-2023

 Hämmästyttävää, mutta automarkkinamuutos Suomessa näyttää menevän lähes täysin Vinkhuyzen, M. (2019) piirtämän Osbourne Effect graafin mukaan. Linkki artikkeliin. Vinkhuizen arviossa fossiiliset -40% ja BEV +11% Mikan Suomi-tilastossa fossiiliset -45% ja BEV +12% Vinkhuizen Osborne effect kuvaaja ja Suomen automarkkinamuutoksen tilanne, mikä seuraa lähes täysin neljä vuotta sitten tehtyä ennustetta. Suomen automarkkinan arvot laskettu @mkeskihe tilastotaulukon mukaan visuaalisesti määrittäen, mistä fossiilissa mukana myös PHEV. Jos sama tahti siis jatkuu, niin muutama haastava vuosi edessä, mutta.. Globaalisti katsoen tilanne on toinen ja Vinkhuyzen mainitsee, että: "The blue line is the carmakers’ reaction to the demand. It is way too optimistic — carmakers can’t scale this fast." Sekä: "Probably at this moment your reaction is: “Ahh well, the carmakers have to do a bit more. Is that your nightmare? ...No, that is not the nightmare. The yellow line is. ...This yellow ...

Helsingin Sanomien artikkeli 28.12. arveli, että Ukrainan konfliktissa ja Venäjän valloitussodassa saattaa osittain olla kyse Ukrainan mineraalivarannoista ja erityisesti litiumista. HS artikkeli Ukrainan mineraalivarannoista. Ohessa twitterketju, mikä avaa artikkelin käyttämää 1000 kertaa väärää mittakaavaa ja tarkempi arvio Ukrainan mahdollisin litiumvarannon arvosta. Biljoonassa ja miljardissa on se pieni 000-ero. Ukrainassa ei ole litium-varantoja “biljoonien eurojen arvosta”. Kokeillaan taas oikaisua twitterin algoritmin voimalla, kun hesarin sposti näyttää olevan tukossa. Ukrainasta on löydetty mahdollisia litium-oxidi (Li2O) varantoja noin 500 000 t. “The estimation of lithium oxide reserves is close to 500,000 tons.” Tässä artikkelissa puhutaan kuitenkin estimated resources ja mainitaan, että “reserves are not defined”, mikä tarkoittaa sitä, että niitä ei lasketa vielä taloudellisesti hyödynnettäviksi varannoiksi. Linkki:  PROSPECTS OF DEVELOPMENT OF LITHIUM RESOURCE BASE...

Marras- joulukuun vaihteessa 2022 Suomessa koettiin pitkä tyyni ajanjakso, jolloin sähkön kohonnutta hintaa ja energiasaannin epävarmuutta yritetiin vierittää vihreän siirtymän vastuulle. Tein sen takia tämän kuvan, mikä esittää Suomen ydinvoimahankkeiden suunnitellun tuotannon, jos kaikki lupapäätöksen saaneet hankkeet olisivat onnistuneet. Twitter-julkaisu: Seuraavan kerran, kun joku väittää, että sähkön hinta johtuu "ideologisesta" energiapolitiikasta, niin kysy, mitä on käynyt Suomen ydinvoimahankkeille. Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, niin ydinvoima tuottaisi nyt 7000 MW sähköä eli 72% keskim. tarpeesta. Ei mennyt. Ydinvoimalaitosten käyttö- ja lupahistoria Suomessa 2000-2022. Julkaisu:  https://twitter.com/VisaSkn/status/1601911874756411399?s=20

 “Kaupungit eivät voi jäädä odottamaan sähköautoja”, kerrottiin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 16.10. Kerrankin otsikosta samaa mieltä, mutta odottamisen sijaan sähköistä lähipäästötöntä liikennekehitystä pitää tukea aktiivisesti kuten Oslossa! Lyhyt blogi Oslon latauspistetilanteesta.  Oslossa on 27800 asukaspysäköintipaikkaa ja alueelta löytyy yhteensä 2043 latauspistettä kadunvarresta ja pysäköintialueilta. Parkkihalleissa on 591 latauspaikkaa. Tilanne joulukuussa 2021 Plugshare palvelun mukaan, mikä sisältää Type 2 ja schuko latuaspisteratkaisut. Kadunvarsilatauspaikka jossain päin Oslon kaupunkialuetta. Erityisen vaikuttavaa on, että suurin osa näistä on kadunvarsilatauspisteitä, joita 1704. Pysäköintialue-töpselipaikkoja on 339. Tämä tarkoittaa, että yli 7% asukaspysäköintipaikoista löytyy latauspiste! - poislukien yksityiset pysäköintihallit. Oslon julkiset hidas-latauspisteet kartalla. Kadunvarsilatauspisteet Oslon opastekartalla. Latauspisteissä yleisin ty...